"JATKUU"! 2 luku
-------------------------

Kun olin päässyt Samun talolle, niin aloin vähän miettimään, että pitäisikö minun tulla näin aikaisin, jos vaikka Samu vielä nukkuu, ja suuttuu minulle, kun herätin hänet. Päätin kummiskin yrittää onneani. Pimpotin ovikelloa, mutta kukaan ei avannut. Kokeilin onko ovi auki, ja se oli. Astuin hiljaa ovesta sisään ja riisuin takkini, ja kengät. Hetken vielä mietin, että kannattaisiko, ja minun mielestäni kannatti. Astuin ensimmäiselle portaalle. Portaat natisivat. Ne olivat varmasti todella vanhat. Päästyäni rappusten päähän avasin hiljaa Samun oven. Hän näytti todella söpöltä nukkuessaan. Astuin lähemmäs hänen sänkyään. Nyt oli totuuden hetki. Hyppäsin hänen sängylleen, ja huusin kovaan ääneen:
- Herätys! Samu katsoi minua hämmästyneenä, mutta kummiskin iloisesti.
- Sinä senkin, Samu sanoi, ja tarrasi minusta kiinni lujasti. Hän suuteli minua kiihkeästi.
- Mitä sä teet? kysyin ja työnsin hänet pois päältäni.
- Mähän vaan, mehän ollaan yhessä. Eiks tää oo jo tarpeeks oikea aika? Samu kysyi.
- No ei! huusin kovaan ääneen ja lähdin astelemaan kohti alakertaa. Samu juoksi perässäni. Olin juuri saanut takkini päälle, kunnes Samu tarrasi taas kerran minusta kiinni ja suuteli minua.
- V****, etkö sä jo tajua! LOPETA! huusin, niin kovaa, että ikkunat melkein särkyivät. Lähdin juosemaan kohti kotiani täyttä vauhtia. Minulla ei ollut sukkiakaan jalassa. Olin ihan jäässä. Päästyäni kotiin nappasin puhelimeni laukustani ja soitin Saijalle.
- Moih, miks sä nyt soitat? Saija kysyi.
- Moih, Samu oon iha hullu. Se vaa halailee mua koko ajan, vastasin.
- Mitä pahaa? Tehän ootte yhessä? Saija kysyi.
- Nii, mutta ollaan oltu vasta vähän aikaa ja nyt se jo..vastasin.
- Jaa, no en päässy Aarolle ku, sillä on kuumetta, Saija sanoi.
- Kiva, pitää lopettaa. Joku on ovella, vastasin ja laitoin puhelun poikki. Menin avaamaan oven, ja siellähän oli Hilla ja äitini.
- Moi, sanoin ja rutistin äitiäni. Äiti ei näyttänyt kovinkaan onnelliselta.
- Kuule Heidi. Pelkäänpä pahoin, että kohta sinulla ei enään ole pikkusiskoa, sillä Hilla on todella sairas, äitini sanoi. En ollut uskoa korviani. Samalla kun tuijotin äitiä, niin kuulin kun ovella koputettiin taas. Menin avaamaan ja siinä oven edessä seisoi Samu reppu selässä. Mitä tämä mahtoi tarkoittaa?

JATKANKO??

Tervetuloa!

Olen ihan tavallinen teini tyttö ja pidän emoista.Haluaisin itsekkin olla emo mutta en vaan voi.Käyn koulu sepän lukiossa,ja aion ollakin myös siellä.Toivon että tämä sivusto tekee sinulle emon tunteen nyt kerron teille kertomuksen 1. luvun

Eli, juu oon tehny jo monia tarinoita, mutta tässä nyt yks tämmönen vähä romanttisempi. Ei sit oo mikää p3rvo(ainakaan kauheen, luulen et ei melkein ollenkaaan).
-----------------------------------------------------------------------------
HENKILÖESITTELY:

PÄÄHENKILÖ(kirjoitan "MINÄ" muodossa):
nimi: Heidi
ikä: 15.V
luonne: mukava, reipas,utelias
muuta:
vanhemmat eronneet, omistaa poikkiksen
---------------------------------
SIVUHENKILÖT:
Heidin BFF:
nimi: Saija
ikä: 15.V
luonne: samanlainen kuin Heidi
muuta:
polttaa, omistaa poikkiksen
-----------------------------------

Tarina alkaa!

1 luku

Oli kaunis, ja kylmä talviaamu ja minä heräsin. Avasin ikkunani ja sain kylmät väreet aikaan itselleni, sillä ulkona oli todella kylmä.
-Hurr, sanoin kylmissäni. Juoksin alakertaan. Tänään ei ollut koulua, sillä oli viikonloppu. Olin luvannut poikaystävälleni Samulle, että tulisin tänään heille. Olimme olleet vasta pari päivää yhdessä. Kotonamme oli hiljaista, siis minun äitini kotona. Äiti oli varmasti lähtenyt lääkäriin pikkusiskoni Hillan kanssa. Hilla on vasta 1 vuotias, ja hän sairastaa jotain aika vaarallista tautia. Mietin mitä voisin tehdä, sillä minulla ei ollut nälkä. Päätin soittaa bestikselleni Saijalle.
- Heij, mitäs teet? minä kysyin.
- Moi, mä oon menossa mun poikkikselle, sä? hän kysyi.
- Öö, mä tässä oon kohta lähössä mun uuni tuoreelle poikkikselleni, vastasin.
- Haha, säkin. Mun poikkiksen nimi on Aaro, ja sun varmaa on Samu, Saija kysyi.
- Juuh, alettiin pari päivää sitte. Se on tosi söpö, vastasin punastuneena.
- Uij, mut nyt pitää mennä. Aaro on aika kärsimätön, hän vastasi, ja sulki puhelimen. No eihän minullakaan ollut mitään tekemistä, joten päätin lähteä jo nyt Samulle. Ajattelin, että voisin ehkä yllättää hänet, kun hän vielä nukkuu. Nappasin takkini ja laitoin tennarit jalkaani. Minulla oli takkini alla punainen tunika ja jalassa legginssit. En jaksanut laittaa sukkia. Avasin oven, ja lähdin juoksemaan kohti Samun kotia.

Jatkuuks?
-----------------------------------------------------------------------------